Purjehdusta ja muuta mukavaa

Melkein viikon se otti, mutta sain viimeinkin selatettya jetlaakin ja palautettua normaalin vuorokausirytmin. Kengurut loikkii ja Australian arska paistaa kuumasti. Jokainen joka on olluna rannalla meikalaisen kanssa (etenkin Ida) tietaa, etta lotraan arskarasvan kanssa huolella, ja taalla kirjaimellisesti uin aurinkorasvassa. Sen verran tuota palanutta nahkaa ja erikoisia rusketusjalkia on vastaan kavellyt, etta pyrin kaikin tavoin valttamaan samaan kerhoon paasya.

 

 

 

Vingutin visaa ja hyppasin kolmeksi paivaksi satavuotiaan purjeveneen Solway Lassin kyytiin. Moottorilla mentiin tosin suurin osa ajasta, mutta oli se silti komian nakoinen vanha rouva purjeissaan tahi ilman. Reissuun sisaltyi snorklausta, syomista (aivan liikaa!), pitkia valkoisia hiekkarantoja, mahtavia maisemia ja mukavia immeisia. Kylla kannatti. Ei tullut uitettua kameraa snorklatessa, joten guuglettakaapa Great Barrier Reef tahi Iso Valliriutta, niin sielta loytyy jos jonniinlaista kuvaa kaloista ja koralleista.

 

 

 

 

 

Omituinen kuntoiluvimma iski kesken kaiken laiskottelun, ja pistin holkaten puolet tasta rannasta. Ei ehken tule tapahtumaan ihan heti uudestaan...
 

 

 

 

Verkossa killuessa kyyti oli melekeen kuin Linnanmaella.

 

Samassa hytissa asui pari nuorta mimmia, toinen Sveitsista ja toinen Hollannista, seka vanha huumorintajuinen aussimummeli. Keskustelimme heti alkuun Australian vaarallisista elukoista, kun mamma veti potin kotiin heittamalla rivo virne naamallaan, etta kylla se on tytot tuo kalsarikaarme jota teidan nuorten naisten pitaa eniten taalla varoa. Samantyyppista tykitysta mummeli pisti menemaan koko kolme paivaa. Muutenkin laivalla oli hauskoja immeisia ympari maailmaa. Moni sanoi, etta olen ensimmainen suomalainen jonka he tapasivat. On aina mukavaa saada valittaa positiivista Suomikuvaa maailmalle :)

 

 

 

Mutta sananen viela vaarallisista elukoista. Meikalaista varoiteltiin niin vallan kauhiasti myrkyllisista hamahakeista, kaarmeista ja skorppareista, mutta onneksi viela mikaan naista ei ole tullut vastaan. (Taman kirjoittaminen luonnollisesti manaa kaikki edella mainitut paikalle hetken paasta). Menen liioitellun varovaisesti etenkin julkisiin vessoihin huudellen uhkauksia nurkissa mahdollisesti vaaniville hamahakeille ja tarkistan kenkien sisukset ennen jalkaan laittamista. Ennen nukkumaan menoa kurkistan peiton ja tyynyn alle, eika mieleeni tulisi missaan nimessa menna kaantelemaan kivia, skorpionien lempipaikkoja. Ensi viikolla lahden muutaman paivan saarireissulle, jolloin ajelemme pitkin luonnonpuistoa ja nukumme teltassa. Mulla on karmea etiainen, etta tuttavuus naihin kuvottaviin otokoihin tulee tehtya tuolla reissulla.

Olen saanut mainion pehmean laskun Australiaan taalla Marjukan ja Jamesin luona. On melekoisen ihanaa saada asustella omassa huoneessa (omalla kylpparilla) ennen monen kuukauden hostellimatkaamista. Olen paassyna nakemaan maisemaa autoreissuilla ja kaymaan kauniilla rannoilla puhumattakaan kaikista kaytannon vinkeista reissaamisen suhteen. Ruoka tassa residenssissa on myos vertaansa vailla.

Reissublondi paasi muuten taas paljastamaan urpoutensa eraana paivana tuolla kylilla. Nain tupakka-automaatin kapakin seinustalla ja ihmettelin Marjukalle notta mitenka eri tupakkiaskeissa on eri ikarajat? Mitenka kummassa toista laatua saa polttaa 16-vuotiaana ja toista 20-vuotiaana? Blondi liikenteessa, kyseessahan olivat siis hinnat... Tahan pieneksi selvennykseksi etta 20 dollaria on noin 17 euroa. Siita sitten vaan isolla rahalla tupakkia ostamaan toverit.

Huomenna jatan Airlie Beachin taakseni ja jatkan matkaa yobussilla kohti etelaa. Tasta turneesta enemman tuonnempana. No worries mate!