Lennan huomenna Bangkokiin. Tuntuu hassulta ajatella, etta jatan Australian taakseni, olen viihtynyt mainiosti, melkein kayttaisin jopa sanaa kotiutunut. Muutama reissutoveri kysyikin, notta milloin palaan Aasiasta takaisin. Tajusin, etta enhan mina palaa. Tai mista sita tietaa, Aasian bussireissun jalkeen on kasissa viela muutama kuukausi ennen Suomeen paluuta. Raaka totuus on silti se, etta ilman duunia mulla ei ole mitaan jakoja olla Australiassa pidempaan. Maan kalleutta ei ehken voi alleviivata liikaa. Lisaksi olen halunnut menna ja tehda asioita, jotka tuntuvat kiinnostavilta. Olkoonkin, etta jossain kirppuhotellissa murjottaen mitaan tekematta olisin voinut saastaa osan rahasta ja olla taalla pidempaan, mutta mikas itu siina sitten olisi. Tai no, tarjottiinhan mulle jobia lampaiden keinosiemennyksen parissa keskella korpea, pari tonnia kuussa pimeena kateen... Hm, houkuttelevaa, mutta taidan sittenkin pitaytya Aasian suunnitelmissani :)
Melbourne on tuntunut enemman kodilta kuin moni muu kaupunki, joissa olen taalla ollut. En ole tuntenut oloani lainkaan turistiksi, ja olenkin Great Ocean Roadin nahtavyysreissua lukuunottamatta skippaillut normaalit perusnahtavyydet ja turistiturneet. Tutustuin hostellilla mainioihin kundeihin, joiden kanssa olen lahinna hengaillut pitkin kaupunkia ja notkunut hostellilla maailmaa parantamassa. Kaytiin sivukylilla pyorimassa markkinoilla, nukkumassa rantsussa, koluttiin musafestareiden ilmaistapahtumat ja kaytiin pienessa alternativebaarissa kuuntelemassa paikallisia bandeja. Ilman Aasiansuunnitelmiani olisin varmaan jatkanut reissua hollantilaiskundin kanssa. Haa osti autonromun, jolla lahtee puskemaan rannikkoa pitkin Perthiin. Tosin kuullessani kundin yopymissuunnitelmat (henkiloautossa jossain puskissa) voi olla, etta meikalainen olisi skipannut ihan nain aijamaisen roadtripin. Suihku silloin talloin ja nukkuminen lakanoiden valissa ei vahingoita ketaan.
Australialaiselta tamppitoveriltani saatu sadan kohtan must to do -lista jai puolitiehen. Annan sen itselleni anteeksi. Australia on valtava maa, jossa on valtavasti nahtavaa ja tekemista. Ei voi olettaa, etta kahden kuukauden reissulla ehtii kaikkialle. Olen tehnyt niita asioita, joista olen tykannyt ja jota ovat kiinnostaneet. Olen tavannut upeita ihmisia, joiden kanssa on ollut mukava tehda reissua. Olen myos tavannut ihmisia, joiden kanssa ajatukset eivat ole menneet ihan yksiin, tai joiden kanssa suunnitelmat eivat vaan ole ottaneet onnistuakseen. Kuten kaikkialla elamassa.
Yksin matkustamisen rikkaus ja hienous on siina, etta voin silloin hypata poies tuollaisista kelkoista ja siirtya eteenpain. En ole tilivelvollinen kellekaan, ja jos aamulla heratessani haluan siirtya eteenpain, jatkaa matkaa eri suuntiin kuin edellisen paivan toverit, ei kukaan voi siita mulle loukkaantua. Jokainen tekee omaa reissuaan, ja tahan saakka voin sanoa, etta mulla on ollut hieno reissu. Jatkukoon se samanlaisena Aasiassa!
Vaikka sadan kohdan listaa ei tullut tikattua täyteen, niin täytyy kyllä sanoa, että olet varmaan jollain tavalla elämysähkyssä, kun olet saanut kokea niin paljon kaikkea!!! Ja positiivisia juttuja!! Muistan, että ainut vastoinkäyminen taisi olla tietotekniikan kanssa!! not your thing, hehe!! Sulla on mahtava asenne, mä tykkään lukea näitä juttuja just sun näkökulmasta ja tuntuupa jopa, että lukiessa hyppää sun matkaan ja toteaa:just noin Tirpi sanoisi tai Tirpi tekisi! Sinä jos kuka tutustut aina uusiin ihmisiin ja minusta se caminolla tutuksi tullut lehmipaimen, joka vei sut vielä lehmähuutokauppaan wow!!, on osoitus siitä, että tapaat heidät vielä uudestaan!
VastaaPoistaHyvää matkaa Aasiaan mate!
t.Piri
kaksi kuukautta. en kävitä miten menee niin kovaa aika. mutta totta että sulateltavaa koetusta jää vielä vuosiksi etiäppäin. sitten vaan sivulauseissa pudottelet sellaisia, että sillon kun olin pari kuukautta ausseissa ja sitä ja tätä. olen pari kertaa miettinyt, kuinka joulu sulle tulee ilman eskareiden joulujuhlien valmistamista ja muita perusjuttuja viimeisiltä vuosilta. tosi erilaista toi sun reissukuvio tarhantädin perussettiin verrattuna. paitsi on siinä jotain samaa. lasten kanssa on hienoa hypätä töissä hankeesta toiseen. riehua, leikkiä, seikkailla, tutkia, käydä, kiertää, tarinoida... hyvää aasiaa! täällä luetaan mukana.
VastaaPoista