Eka viikko Pikavuoron kyydissä

Pari vuotta sitten suomalainen Jani päätti ajaa bussin Suomesta Bangkokiin. Hommahan heittäytyi melko suureksi ja nykyään tämä kyyti tunnetaan nimellä Pikavuoro Maailman ympäri. Nimi kertonee kaiken bussireissun tavoitteesta. Kun aloin suunnitella vuorotteluvapaatani, duunikaveri kiikutti printin Pikavuoron blogista ja kysyi miksen lähtisi tällaiseen reissuun mukaan, jos samoille huudeille sattuisin. Toverini tatuointia lainatakseni; Why not?

Reissua voipi seurata netistä http://www.rantapallo.fi/pikavuoro/ . Sieltä löytyy kaikenlaista kuvaa, tekstiä ja liikkuvaa kuvaa matkasta.

Meitä suomalaista sakkia bussin kyydissä on kolmisenkymmentä päätä. Osa kulkee mukana koko reissun, osa lyhyempiä pätkiä. Mulla on joskus ollut melko yksioikoiset ajatukset reppureissaamisesta; että jos sitä maapallon toiselle puolelle lähdetään, niin turhaan sitä oman maan kansalaisten kanssa hengailee. Kieliä pitää puhua ja toisiin kulttuureihin tutustua ja suomea ehtii puhua kotio palattua. Mutta ei kuulkaa, tämän tyyppisille turneille lähtevät immeiset ovat mukavaa ja avointa sakkia, joiden kanssa reissunteko onnistuu sujuvasti. Meitä on kaikenikäistä ja -oloista tyyppiä matkalla. Seuraa löytyy kaikenlaiseen tekemiseen, mutta myös yksin voipi kulkea tahi jakautua pieniin porukoihin. Bangkokista lähdön jälkeen meitä lähti pieni sakki pariksi päiväksi Koh Sametin saarelle, ja olihan taas lysti reissu :)

Sametilla majoituttiin samoille bungille, joissa asustelin silloin kymmenen vuotta sitten. Otimma arskaa, söimme hyvin, löysimmä suomalaisen Rogerin baarin, kävimmä yöuinnilla ja jouduimma keskelle suurta koiratappelua. Ilmeisesti koirat tappelivat siitä, kenen ihmisiä me olemme, sillä voittajat jäivät hengailemaan kanssamme koko loppuyöksi.

Koh Sametilta jatkoimma matkaa seuraavalle saarelle, Koh Changille. Kaiken strobovaloisen rantahässäkän jälkeen oli mukava majoittua suomalaisen Mikon rauhalliselle resortille. Oli meleko mahtavaa päästä käymään bambusaunassa ja syödä vaihteeksi länkkäriruokaa. (Tähän väliin on pakko todeta, että kaikkien näiden Aasiareissujen jälkeen uskaltauduin vasta nyt syömään heinäsirkkoja ja toukkia.)

Mikon kuudesluokkalainen tytär on toiminut hyvänä kielenkääntäjänä ja tinkimisapuna eri tilanteissa. Mikko taisi tykästyä porukkaan, sillä hän ilmeisesti hyppää mukaan seuraavalle etapille Kambodiaan.


Changilla olen olluna oikein perusturisti. Käytiin ladyboyshowssa ja norsuratsastuksella. Norsut olivat niin ihania, että mietin ottaisiko bussikuskimme Jani vielä yhden kärsäkkään matkustajan mukaan...  Kävimmä myös norsun  kanssa uimassa, mutta meikäläisen kuski oli niin kettumainen, että norsu-uinnista tulikin norsurodeo. Toivon hartaasti, ettei seuraavassa Pikavuoroblogissa ole livekuvaa siitä, kuinka könyän takapuoli pystyssä väärinpäin pärskien norsun selkään.

Vielä viimeiset löylyt bambusaunassa ja sitten nukkumaan. Matka jatkuu huomenna kohti Kambodiaa. Palataan!