Kiinassahan siis facebookit, youtubet ja muut länsimaiset hapatukset on estetty ja kielletty, mutta meillä on mukana tietokoneneroja, jotka tiesivät kuinka näitä estoja kierretään. Pääsen näköjään blogiani päivittelemään näiltäkin huudeilta. Kapinaa :)
En ole koskaan olluna näin tiukoissa maahantulotarkastuksissa. Joillain rajoilla on tosin saanut odotella ja yrittää vältellä kaikenlaisia kusetuksia. Meidät otettiin bussista ulos ja käskettiin riviin raja-aseman eteen asfaltille. Kaikki laukut piti aukoa ja levitellä maahan. Sotilaat kävivät jokaisen kamat läpi koko rivistön edessä. Huomasimme tosin tyttöjen kanssa, jotta meijän kamat pääsivät vähemmällä tutkimisella, kun nuoret hämilliset sotapojat saivat ensikouraisulla käteensä läjän alusvaatteita...
Taiwanilainen toverini varoitteli jo tamppausreissulla, että Kiinan julkisissa vessoissa ei ole ovia. No sen vielä kestäisi, mutta kun kaikissa vessoissa ei ole edes seiniä! Olen minä kaikenlaiseen paskaiseen reikävessaan tottunut vuosien varrella, mutta on tämä ensimmäinen kerta kun vessoissa kyykitään kuin kanat orrella pitkän kuilun päällä. Sentään matalat sermit erottavat "kopit" toisistaan. Ravintoloista yleensä onneksi löytää ihan ovellisia privaattiversioita. Ja kun kerran näissä jutuissa vielä vellotaan, niin kiinalaisten ujostelemattomuus asian suhteen tuli tutuksi jo yöbussimatkalla, kun eräskin herrasmies kävi vääntämään sitä itseään ihan luontevasti tielle bussin viereen. Hurja räkiminen kuuluu tietysti myös kiinalaiseen katukuvaan.
Ruoka on hyvää, jos sattuu arvailemaan listan kirjoitusmerkeistä jonkun napakympin. Eräässä paikassa ratkaisimme asian menemällä suoraan keittiöön ja osoittelemalla sormella erilaisia lihoja. Ruoka maistui mahtavalle. Tietääkseni emme syöneet koiraa. Katukojusta ostettu tofu sen sijaan oli ehdoton huti.
Skippasin viime yön biletykset, koska halusin herätä kokeilemaan taijia varhain tänä aamuna. Ihan loistava päätös, koska aamulla herätessäni meijän juhlaposse heilui hostellin aulassa vasta nukkumaanmenoa harkiten. Taiji on todella kiinnostava laji, mutta aloittelijalle hieman hankalaa hallita kaikki raajat samaan aikaan ja kielimuurin takia opetus tapahtui vain seuraamalla ja matkimalla liikkeitä. Haluan ehdottomasti kokeilla lajia uudestaan.
Tänään pitänee vielä jotain sormikasta ostella ja vielä kaupunkia tallailla. Eilen tulikin vedettyä tuntikaupalla katuja kaikkea uutta ja erilaista katsellen. Illalla matka jatkuu jälleen yöbussilla kohti Nanningia, jossa vietämme uudet vuodet. Ilmeisesti jossain vaiheessa saamme Ajokin tilalle kiinalaisen vuokrabussin, joka on ihan hyvä juttu. Pysyn vielä rinkkoineni tässä remmissä. Hyvä remmihän tämä on :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti